Laiskimus maximus

Nyt täytyy heti alkuun tunnustaa, etten ole toiseksi viimeisimmästä sekä edellisestä käynnistä kertonut teille yhtään mitään! Syynä on puhdas saamattomuus! Nytkin olin niin laiska, etten jaksanut kaivaa puhelimen kätköistä toiseksi viimeiseltä kerralta otettuja kuvia. Vaan tyydyn juuri äsken otettuihin kuviin, joista pikamuokkauksella sain kollaasin tehtyä. Huh huh, kuinka rankkaa! Mä luulen, että osasyypää on se, että työhön kuuluu koneen edes oleskeluu ja iha oikeesti mulla on muutakin elämää :D :D Musta on tullu niin konenörtti jo pelkän työn puolesta.

Kävin elokuussa siis kahdesti; 13. sekä 31. päivä. Viimeisin käynti oli siis toissapäivänä.

Yläkaareen ollaan panostettu ihan 6-0. Ja pakko jo paljastaa se, että purkuaika/ajat on sovittu kuun loppupuolelle. Sitä en vielä tiedä, lähteekö purussa osittain myös alapuolen tavaraa pois. Se jää nähtävästi. Ja taas kerran lähtiessä, kun yritin nyt kysyä oikojalta "tarkkaa ajankohtaa", että koko roska on pois (=alaraudat), niin vastaus oli yhtä tyhjentävä "Tässä syksyllä". Joten, summa summarum, olen asennoitunut siihen, että josko ne sitten viimeistään lokakuussa lähtisivät :D Sehän olisi supermahtavaa, jos ne lähtis yhtäaikaa!

Alakaarelle ei tehty mitään. Se on niin "hyvällä mallilla". Oikojan sanoin:"Tää on niin pientä enää!" eli niin minimaalisia juttuja tehdään, etten mä ees huomaa :D Hienosäädellään.

Elokuun kertoina multa kysyttiin, että haluisinko mahdollisesti muovia etuhampaisiin, kun kuultaa hampaan kärjestä hieman läpi. En ollut itse edes "huomannut" koko asiaa ja ajattelin, etten sellaisia halua. Sillä sitä saattaisi kuulemma joutua uusimaan, riippuen miten oma hammas reagoi. Ymmärrän siinä vaiheessa, jos multa todella "puuttuis" hammasta...

Mä en kerta kaikkiaan malta odottaa sitä fiilistä, kun vilkaisen peiliin ja näitä palleroita ei oo enää ollenkaan! Paras letkautus tuli ukilta, joka vitsillä totesi: "Tointaako noita ottaa ollenkaan pois, nehän on nätit ja kalliit!" Yeah right :D Ihan varmaan haluun pitää näitä....

Oon luvannu itselleni ja murulleni, että sitten kun nää lähtee, niin mä oon yhtä hymyä AINA! Lupaan hymyillä vapautuneesti valokuvissa, kavereiden kesken, juhlissa, koulussa, bussissa...ihan missä vaan! Enkä peitä kädellä enää yhtään kertaa. Tää on 100%:sti tän kaiken kivun, itkun, ruokateatterin, päänsäryn, huonosti nukuttujen öiden arvoista! :) Missään vaiheessa en oo katunut näiden ottamista ja kaikille olen ilomielin suositellut! Välillä olen jopa miettinyt, että miksi en ottanut jo aiemmin!?!

Muistan jopa fiiliksen, joka oli vuosi takaperin. Koulu oli startannut ja mua oikeesti jännitti, että mitä ne kelaa musta, kun mulla on raudat! Tuli ihan rehellisesti sanoen tunne, että jumankeuta jos ne rupeis ilkkuu mulle! :D Aikuiset ihmiset...tai ei ne nyt niin aikuisia ihan kaikki vielä ole :) Mutta... kukaan ei ole sanonut mitään pahaa.

Hymy alkaa asettua aloilleen! :) :)