Keskiviikkona heräsin aika varhain, koska en saanut jännitykseltäni enää unta. Oli jo kovin vaikeaa odottaa, että kasilta aamulla olen klinikalla ja operaatio 'ylärautojen poisto' alkaa. Taisin hermostuneena odotella omaa vuoroani, sillä ennen mua oli jonkun toisen asiakkaan "pikatsekkaus". Fine, olkoon sitten. Mun poisto kestää kuitenkin tunnin...enkä ehdi kouluun ajoissa.
Oikoja näytti minulle maanantain jäljennöstä, johon oli kynällä piirretty, mihin kohtaan retentiokaari tulee. Kun kävin makoilemaan tuttuun tuoliin, hän vielä sovitti kaarta paikoilleen "noin nätisti se siihen menee". Suuhyggis rupes vielä huuhtomaan suuta puhtaaksi ja sitten homma voisi alkaa.
Kojeet annettiin olla niin pitkään paikoillaan, kunnes kaari on kiinnitetty. Täytyy sanoa, että yläpuoleen laittaminen oli vähän ahdistavaa; vanutuppoja ylähuulessa, poskissa, iso peili kirjaimellisesti suussa ja mitä vielä... Sitten he laitto jotain väliainetta ja liimaa, sitten se uv-valokovettaja (mikä lie) vähän väliä suussa. Mulla rupes jo limaa kertyy nieluun sen verran, että imuu ois voitu kyl käyttää. Pari kertaa jo kiemurtelin, ku aattelin et tukehdun näihin vehkeisiin ja omaan limaan kohta :D Oikoja kysyiki, että onko kaikki ok. No onhan se kaikki ok, paljoo saanu sanottuu - sattuneista syistä. Kyllä se aika tuntui pitkältä. Lopulta, kun kaaren laitto oli valmis... huokasin (ja nielasin) helpotuksesta ja sanoinkin heti, et ei muuten mitää mut limaa rupes kertyy jo aika kivasti :D
Sen jälkeen ruvettiinki irroittaa kojeita. Mä luulin, että se ois ihan hirveesti sattunut, mut eniten etuhampaiden kohdalla se tuntui kuin koko kalusto ois irronnu! Loppu hyvin ja kaikki hyvin :) Sain peilin käteeni ja apuaaaaa, mun silmäkulma kostui! :D Se fiilis, kun näät hampaas yli 1,5v jälkeen ilman mitään ylimääräistä...huh näytti ja tuntui hyvältä ja oudolle!
Kojeiden poiston jälkeen alkoi erinäisten tahrojen, liiman jämien yms kiillotus pois. Sepä vasta jännälle tuntuu, kun koko naama vain värisee :D Se laite oli kuin joku kunnon pora, jossa on joku hiontapää. Parhainta tietty, ettei jäänyt mitään "pinttymiä" hampaisiin :)
Tämän jälkeen oli vuorossa se inhottavin osuus, sillä muotti piti ottaa kiskoa varten. Se inhottava kapistus suuhun, joka on täynnä sitä sinistä mönjää ja sitten tuntuu kuin oksentais samantien! Onneksi se ei ihan hirveen kauan kestänyt...
 |
| Uusi hymy! :) (ilman retentiokiskoa) |
Illalle oli vielä varattu aika, jotta sain käyttööni retentiokiskot, joita tulee pitää aina siihen asti kunnes alakaari poistetaan.. eli jonnekin joulukuun-tammikuun loppuun (?). Syödessä ne tulee ottaa pois. Voin kertoo, ettei tuu naposteltuu turhia, koska en jaksa naplaa niitä vähän väliä pois :D
 |
| Retentiokisko hampaissa |
Alemmassa kuvassa siis retentiokisko suussa. Sehän on ihanasti läpinäkyvä, joten sitä ei äkkiseltään edes huomaa. :) Saa nähdä sitten, kuinka oikojani päättää tuon kiskon käytöstä kun saan nämä alaraudat joskus pois.. pitääkö kuinka kauan pitää. Nythän pidän näitä päivin öin!
